tiistai 12. joulukuuta 2017

Jouluraato tässä hei... // Muistutus LOL Surprise Dolls arvonnasta!


Joulukorttikuvaukset vuonna 2017


Onko joku muukin huomannut, että on aivan älyttömän pimeää? Kotona on 24/7 lisävalaistus kaikissa ikkunoissa ja joulukuusessa loistavat kynttilät yötäpäivää. Erityisesti kun pari viime yötä on mennyt kekkuloidessa hereillä aivan liian lyhyellä levolla, alkaa olla sellainen genuine jouluraato kehittymässä. 

En löytänyt viikko sitten osoitekirjaani, jota tarvitsen joulukorttien lähetykseen, joten tilasin joulukortteja rennosti - ja aivan liian vähän. Vielä eilenkään osoitekirjaa ei oltu tavoitettu, kunnes päätin kurkistaa vielä yhteen kaappiin. Siellähän se oli, sain kortit kuoriin ja postilaatikkoonkin ihan ajoissa. 

Kuopus pötkötteli tänään sohvalla, kun tulin kotiin ja kuumemittari näyttikin sitten hänelle reiluja lukuja, joten käännyin kauppaan ja poikkesin samalla Werner & Jarl kirjakaupassa. Siellä on ystävämyynti torstaihin saakka ja kaikki kirjat -40%. Myös verkossa, jos ei pääse paikalle.

Ehdit vielä myös osallistua LOL Surprise Dolls-arvontaan joko täällä tai FB:ssä. Arvonta perjantaihin saakka.

Nyt iltajoogaa ja levollisia unia!

lauantai 9. joulukuuta 2017

Pukinkontin top of the tops - LAPSET ja MUISTAMISET PÄIVÄKOTIIN JA OPEILLE // + LOL Surprise Dolls -pikkujouluarvonta

Heipputiveipputi,

huomasin juuri maitopurkin kyljestä, että joulu ei ole kaukana. Maito oli päivätty aaton aatolle - olkoonkin laktoositonta maitojuomaa, joka säilyy, mutta siitä huolimatta. Elämä on aina vaan yhtä huller och bulleria. Suomi täytti tällä viikolla sata, 10v tuli täyteen rouva-statuksella, otettiin joulukorttikuvat (tästä en luovu!), syötiin vihreitä kuulia ja avattin vuoden eka konvehtirasia. Melko tiivis viikko siis, joka ei suinkaan ole vielä ohi. 

Tonttukin on ahkeroinut ja jatkaa kollaasilinjalla - ihan itsekkäistä syistä, että saisi jonkinlaista ajatusta ja idistä, mikä voisi olla kivaa pukinkontissa. Mieluusti myös teille nämä idikset jaan ja joku onnekas voittaa tämän postauksen arvonnasta taatusti tämän joulun hitin LOL Surprise Dolls iso- ja pikkusiskot. Eli sekä se isompi että pienempi kuorittava pallo! Meillä tytöt saivat nämä syksylllä ja ovat tykänneet kovasti. Voit kurkata postauksen täältä. Arvontaan voit osallistua kommentoimalla joko FB-postaukseen tai tähän kommenttikenttään. Aikaa osallistua arvontaan on pe 15.12.17 saakka ja toimitus kotimaan sisällä.

Mikäli sinulla on eskari- tai alakouluikäinen tyttöläheinen, jolle kuumeisesti mietit lahjatoivetta, niin alla olevilla ei mene pahasti vikaan.



Eskarilaisen listalla nuket pitävät pintansa. Bratz-nukkeja on myös toiveissa, mutta tonttu miettii, koska niitä on jo suvun verran. Japanilaisvaikutteinen Shibajuku-nukke on ihana, koska sillä on liila-moniväri-raidoitetut, pitkät hiukset, ihanat pinnit ja vaatteet. Silmät ovat aidonnäköiset ja ripset muodinmukaisesti, tietysti pitkät. Nukeille saa hankittua myös hiuspinnejä ym. erikseen. 

Netflixistä rantautunut Project Mc2 -sarja oli hitti jo viime jouluna ja sitä se on yhä. Kolmosluokkalainen tekee labrakokeita labralaukkunsa antimien avulla ja eskarilainen tykkäää leikkiä sarjan nukeilla. Nukkepakkauksissa on nuken lisäksi joku tehtävä, kuten esim. laavalampun, jonka koululainen on tehnyt lukuisia kertoja öljy-elintarvikeväri-poretabletista.

Num Noms -keräiltävät ovat molempien tyttöjen suosikkeja. Sarjassa on itsetehtäviä, tuoksuhuulirasvoja, pieniä maitötölkkejä, joissa   Nomin sisällä valotoiminto. Num Nomseja löytyy lisäksi myös tuoksupehmoina purkeissa. 




Koululaisen ykköstoive on norjalaisveljekset Marcus & Martinus. Siis apua, mikä fanitus on kuluneen vuoden ajan ollut päällä ja norjan kieltä on otettu haltuun biisejä opettelemalla! Me ei saatu lippuja marraskuun keikalle, mutta olin seurana jonottamassa Forumin Pop-upissa lapsen kanssa, jotta näkisimme pojista edes vilauksen. Ja näimmehän me. Oletettavaa on, että kolmosluokkalaisen toiveet liittyvät pitkälti tähän fanitukseen! On toiveissa toki myös ikisuosikkeja Legoja Heartlaken sairalaa tai pizzeriaa, koska legoja on kiva tehdä, äidinkin. Pikkuisen hikeä pukkaa tontulle nuo norjalaisveljekset, kun kaikki on jo sold out, mutta uskon, että kyllä se pukki jotain taikoo.  


Pelit ovat aina kivoja saada pukinkontista. Vuoden 2017 lastenpeliksi on valittu Dr. Eureka on 6-vuotiasta ylöspäin ja siinä
siirretään koeputkissa olevia palloja haastekortin osoittamaan järjestykseen niin ettet koske niihin käsilläsi. Tämä peli vaatii näppäryyttä, nopeutta ja hyvää hahmottamiskykyä. Peliaika on noin 15 minuuttia eli aivan ideaali pelata vaikka joskus arki-iltanankin. 




Sitten vielä ne vinkit vaikkapa päiväkodin hoitajille ja opettajille. Itse kannatan sellaista lahjaa, joka kuluu pois. Toisin sanoen annamme lahjaksi syötävää ja kynttilöitä. Ihania suklaita esim. nämä Ridiculously Goodin rasiat *) ovat kauniit ja valittavana on kolme makua. Minun suosikit ovat Classy cookiedough ja Brilliant Brownie. Kynttilöissä kannattaa muistaa, että tuoksukynttilät eivät sovi kaikille, vaikka itse niitä rakastankin. Me ostimme tänä vuonna suklaan kanssa kruunukynttilöitä. Erilaiset juomat, kuten glögi, joissa on eri makuvalikoimaa yllin kyllin, on perinteinen hitti myös. 




Älä unohda LOL SURPRISE DOLLS -arvontaa!!! Nimi alle ja saat käydä kannattamassa FB-sivua, Instaa ja tämän blogin lukijakuntaa, jos se tuntuu sinusta hyvältä!

Iloista, levollista, kaikkea hyvää tähän viikonloppuun!

 


*) Ridiculously good, saatu testiin

maanantai 4. joulukuuta 2017

Joulun ihania lahjavinkkejä sulle... ja mulle!


Inspiroiduin keräämään kollaaseeja joulun ihanista lahjavinkeistä vaikkapa kotiin tai jollekin tärkeälle läheiselle, dumdiduudaadii...  Monet näistä ovat omia haaveilujani jo pidemmältä ajalta. Useimmat tai oikeammin ihan kaikki niistä ovat ns. järkeviä käyttöesineitä, ei mitään tingeltangelia. 

Eva Solon kasarille olisi tilausta käytön että kauneuden puolesta. Nykyinen kasari on kopsahtanyt aikojen saatossa lattiaan ja reunassa on lisämuotoilua. Nordic Kitchen -sarja on kuitenkin siinä hintaluokassa, että ilman isoja aleprosentteja jää varmastikin sinne vielä haaveilukategoriaan.

Marimekon Flower-maljakkoa olen eri sävyissä silitellyt, mutta jättänyt kuitenkin hankkimatta, koska tämä on ns. kaunis katsella. Järkevää toki sekin, jos se tuo hyvää mieltä.

Muji on rantautunut pop-upina Torikortteliin Senaatintorin kupeeseen ja sieltä jo Habitaressa katselin tätä aroma diffuseria eli ns. tuoksuilmankosteuttajaa. Meillä on desibelit makkarissa levelillä kuorsaus, joten tämä olisi todellinen järkihankinta. Ilmankosteus on talvisin myös heikoissa kantimissa. Bonarina tämä aromaterapeutti nauttisi eteerisistä öljyistä hyvää mieltä. Pakko ehkä käydä kurkkaamassa. 

Karita Sainion Hyvin eletty on varmasti yksi syksyn luetuimmista. Tässäkin joulupukin toivomuksia laatiessa kirja ohjaisi valitsemaan vastuullisesti. Mielenkiinnolla odotan, josko pääsen tähän tutustumaan.


Tsemppikalenteri voisi olla yksi kalenterivaihtoehto, vaan niin ihana on myös The Year of the unicorn. Tänä vuonna minulla on ollut saman tekijän mermaid-kalenteri ja se on kyllä ihana. Joka vuosi kuitenkin pohdin, että olisi kiva, jos kalenterissa olisi nimipäivät, mutta itse pidän merenneitokalenteria kiitollisuuskalenterina, jota pitäisi muuten kröh, muistaa täyttää. 

Hyvä vuosi -kalenteria olen puolestaan selaillut Cilla'sissa. Siellä on kauniita ajatuksia tsemppaamassa vuoden varrella.  

Papershopin Wintage Blossoms vihkoja aina ihastelen, mutta en tiedä, mitä niihin oikeasti kirjoittaisin - tai raaskisin kirjoittaa, joten en ole vielä hankkinut. Lahjaksi voisin antaa.

Sitten vielä... Ihanin Kjaer Weis huulipuna on sarjassamme luksuspuna, mutta kun punan hylsyineen on kerran ostanut, niin jatkossa pääsee edullisemmin, kun tarvitsee ostaa vain refill-punan. 
  
Essen vartalovoide on yksi suosikeistani. Olen tätä käyttänyt vartalovoiteenani viime kesästä ja suosittelen tätä lämpimästi. Rich body moisturer kosteuttaa kuivan, auringon tai sukkahousujen kuivattaman ihon silkkiseksi. This one's a keeper.

Evolvesta minulla on kokemusta vain shampoosta, mutta sarjalla on myös sokerikuorinta, jota mieluusti kokeilisin. Minua miellyttää tässä myös sarjan minimalistinen design.  

Lifefactoryn lasinen juomapullo on itselläni jokapäiväisessä käytössä. Aloitan aamuni juomalla 450 ml vettä, johon olen laittanut luomusitruunatiivistettä muutaman tipan. Tämäkin loistoidis ystävälle, josta välität, etkä halua hänen juovan muovipullosta irtoavia myrkky-yhdisteitä. 

Löytyikö samoja toiveita sinun listastasi? Ihanaa uutta viikkoa! 



Sisältää mainoslinkkejä.
 
Kollaasien kuvat: MUJI, Werner&Jarl, Marimekko, FDS, Adlibris, Papershop, Cilla's, Natural Goods Company, Ombrellino, Jolie. 

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Miten voit just nyt?




Pysähdyn hetkeksi kuulostelemaan miten voin tällä hetkellä, ihan just nyt. Sinä voit tehdä samoin. Ei huolta, tarkoituksena ei ole leikkiä mitään kahden pennin terapeuttia tai puhallella ilmoille mitään hölöpölömölö-uskomuksia, ihan vain tarkastella, missä tuntuu miltäkin ja miten tuntemusten kanssa pärjää. 

Minä istuin juuri alas saatuani lasagnen uuniin, jota tein ilolla ja suorastaan energisesti. Kuuntelin samalla Modernisti Kodikkaan Kertun podcastia ja Marko Paanasen hyväntuulsista naurua ja keittelin bechamelkastiketta. Olkavarteni tuntuvat jäykähköiltä ja vähän kipeiltä, kun kosken niihin kädellä, vaikka joogasin aamupäivällä 40 minuuttia. Jäykkyys voi johtua siitäkin, vaikka muuten saan tervetullutta energiaa aamujoogailuistani.

Miksi pysähdyn tälle, Maaret Kalliota lainaten, tunnepysäkille, johtuu siitä syystä, että tänä syksynä ja ties kuinka kauan jo aiemmin, oloni on välillä ikävämpi. Se voi olla sitä myös myöhemmin tänään, mutta etukäteen sitä on turha murehtia. Kannattaa luottaa siihen, että se mikä tulee, myös menee. Niin näiden omien tuntemusten kanssa pärjää, eikä ahdistu liikaa. 

Minut aika ajoin valtaa jokin voimakas ahdistuksen puuska tai aalto, jota olen selvitellyt erikoislääkäreitä myöten syytä, mutta mihinkään sitä sormea ei voi tarkalleen osoittaa. Itse osoitan kehon hormoneihin. En todellakaan sano, että minulla, hädin tuskin 41-vuotiaalla, olisi mitään sinne mummouteen liittyvää muutosta meneillään, eikä fysiologisesti mikään sinne viittaakaan, mutta kirjurin merkinnät osoittavat, että tiettyyn aikaan kuukaudesta, voin harvinaisen huonosti. En viittaa nyt PMS-oireisiin, enemmänkin kierron puoliväliin. Silloin tuppaan putoamaan päiviksi jonnekin ja on työlästä pitää yllä hyvää vointia, kun olo on kaikkea muuta. 

Minua rauhoittaa ajatus siitä, että minulla ei ole kuitenkaan mitään hätää, vaikka siltä tuntuisikin juuri silloin. Elämässä tapahtuu kaikenlaista, asioita, joita pyörittelen mielessäni, voimatta niille yhtään mitään. En voi kuitenkaan olla ajattelematta. Siksipä yritän olla vastustelematta. Ne tulevat ja viipyvät sen verran kun niiden on tarpeen. Kuuntelen itseäni. Teen niitä asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Teen myös niitä asioita, jotka eivät tunnu niin mielekkäiltä (lähden kohta sateeseen, etsimään vaatteita lapselle itsenäisyyspäivän juhlaa varten), mutta vain koska ne täytyy tehdä, mutta sitten se on hoidettu ja voin rauhoittaa mieleni sen osalta. Näinhän se elämä muutenkin etenee. En kuitenkaan pakota itseäni mihinkään, jota ilman myös pärjään. Minua ei tulla siis näkemään kuntosalilla enää koskaan. Haha. 

Lasagne alkaa valmistua yhdessä näiden ajatusten kanssa, jotka tänään halusin jakaa sinun kanssasi. 

Levollista ensimmäistä adventtia!

perjantai 1. joulukuuta 2017

Eka joulukuuta ja meilläkin on #tonttuovi


Mistä se 1. joulukuuta aina tulla tupsahtaa? Eilen illalla ei ollut vielä mitään, ei lapsille kalentereita, eikä ainakaan tonttuovea. Vaan ennen puoltayötäpä oli - tonttuovi! Kalentereita tosin käydään katselemassa vasta tänään. 

Jaksan aina ja vaan yllättää itseni. Milloin se on kipsijalalle designattu villasukka, milloin tonttuovi. Nappasin vanhan pahvilaatikon kannen ja kaivelin vesivärit esille. Sisäkuusi antoi minulle pienen oksan, jonka sidoin kranssiksi oveen. Aquabeads pääsi nupiksi. Postilaatikosta olen aidosti ylpeä, se on oikeasti just sellainen, kun toivoinkin. Ovi on niin diy kuin vain minä osaan, mutta se on meidänläinen tonttuovi. Ensi vuonna voisi yrittää vaneria tai edes jätskitikkuja ja Farrow&Ball -maaleja - tai sit ei. Hih!

Tonttu oli tuonut Heinähattu, Vilttitossu ja Jouluvintiön sekä pari kääresuklaata meidän ihanille. 

Illansuussa Heinähattu ja Vilttitossu kertoivat isälle ja äidille, että vähävaraisille lapsille kerättiin joulupaketteja heidän kotikadullaan Sireenikujalla. 

- Ne lapset saavat kamalasti lahjoja, Vilttitossu valitti. 
- Varmaan paljon enemmän kuin minä.

-Koulussa opetettiin, että kun antaa toiselle omastaan, tulee joulu sydämeen, Heinähattu selitti.

- Kauniisti ajateltu, Hanna-äiti kehui ja antoi suukon Heinähatun poskelle.

Vilttitossu synkkeni. Epäreilua, minä saan varmaan vain yhden lahjan, hän mietti. 


Tästä tämä lähtee, joulunodotus. 
Ihanaa! 


*) Kirja arvostelukappale 

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Uudet Risto Räppääjät // Hauskat lahjavinkit


Hei uudet Risto Räppääjät ovat taas saatavilla ja meillä Risto Räppääjä on ollut yksi lemppareista iltasaturupeaman alusta alkaen. Liimailin piiiiitkästä aikaa valokuvia albumiin ja törmäsin kuviin esikoisesta Viileänä Venlana. Se olikin se eka, varsinainen kova fanitus, joka meille rantautui. 

Risto Räppääjä viettää 20v juhlavuotta (siis whaaat?!) ja meillä tämä sarja eri muodoissaan on aina ollut tykätty. Risto Räppääjä -leffat on myös käyty katsomassa aina kun niitä on ilmestynyt. Ennen CD-soittimen brakaamista, iltaisin kajareista usein kuului äänikirjana jokin kirjastosta lainatuista Räppääjistä. Se on sopivan jännää, mutta ei liian, ovat perheemme kriitikot todenneet. Meidän naapurissa muuten asuu leffoista tuttu Elvi-täti (pakastaja-Elvi) ja pienempänä lapset yrittivät mennä piiloon, jos "Elvi-täti" osui samalle kadulle. Makkarasipattia!

Siispä ei liene ylläri, että ilolla aloitimme myös uusimman Räppääjän Väärän Vincentin, jonka serkut toivat tytöille jokin aika sitten lahjaksi. Erityisen kiinnostavan kirjasta tekee juuri nyt koululaisen oma projekti, jossa hänen tulee perehtyä nimenomaisesti Vincent van Goghin erääseen taideteokseen, joka vilahtaa tässä dekkarimaisessa kirjassa. Mikä hauska sattuma!  

Kolmosluokkalainen lukee itse, mutta ei pistä pahakseen, jos äiti lukee molemmille, eikä äitikään pistä pahakseen lukea tämän poppoon aivoituksia. Samaistun Rauha-tätiin.  Eskarilainen lukee jo ihan pikkuriikkisen itse ja uskon, että nämä lukuhetket avittavat tässä asiassa eteenpäin.


Nopolan siskoksilta on tullut myös Koko perheen kokkauskirja Risto Räppääjä Kauhan varressa. Reseptit ovat mainioita ja näistä useimmat tulevat meillä varmastikin testattua - ja tuotokset myöskin syötyä. Viime viikolla instastoriesien seuraajat näkivät Elvi-tädin koukuttavat kalapuikot, jotka olivat muuten aivan taivaallisen makuisia. Ahvenfileet ja leivittäminen - näillä ei voi mennä vikaan. Lennartin pehmis-perunamuusi tuli myös syötyä suurella ruokahalulla, vaikka siinä ei ollut kuin perunoita, voita ja suolaa.
 
Punaista lihaa ei tässä keittokirjassa käsitellä, mutta muuten on kasvista ja kalaa reilusti tarjolla

Keittokirjassa on myös taattua Nopolan siskosten verbaliikkaa, joka tekee kokkaamisesta hauskempaa. Resepteistä löytyy mm. Sevillan saiturin kalsea keitto, Poikamiehen perjantaipizza, Rutiköyhät räppiritarit ja Lakritsainen mutapainikakku. Kirjasta löytyvät muuten niin raakakakun kuin tuorepuuronkin ohje, jotka mahtuvat hyvin klassikoiden rinnalle. Täytyy antaa lasten itse valita ja valmistaa resepte.

Kokkaamista helpottaa mittojen merkitysten avaaminen ja hauska reseptien kategorisointi jäätävän helposta, aavistuksen mutkikkaampaan, megaterveelliseen ja epäterveelliseen herkkuun. Annokset ovat neljälle hengelle, joten keskivertokokoisen perheen ei tarvitse alkaa modaamaan mittoja uudelleen. 

Kokkauskirjasta löytyy erilaisia tietoiskuja, jotka eivät suinkaan esiinny minään tylsinä faktoina, vaan tyyli on nopolaismaisen viisasteleva ja hymyn suupieliin nostattava. Kurkista itse!  

Nämä molemmat ovat mainiota lahjavinkkejä. Nyt muuten kannattaa hyödyntää Lönkalle avatun kirjakaupan Werner&Jarl alennukset -25%.


*) "Risto Räppääjä kauhan varressa" arvostelukappale.
 

maanantai 27. marraskuuta 2017

Rentouttavaa uutta viikkoa, lapsiperheen kulttuuritärpit ja lempeä huonetuoksu


Maanantai on selätetty. Pfiuuuh! Heittäydyn ihan justiin joogamatolle hengittelemään ja puhdistelemaan chakrat arjen roiskeista vienon huonetuoksun siivittämänä. Meillä tuoksuvat rentouttavat ja tuotekuvauksen mukaan myös puhdistavat bambutikut, sillä tämä tuoksu on hän mennessä ainoa, joka ei ärsytä muita perheenjäseniä. Tuoksukynttilät pyydettiin polttelemaan, kun olen yksin kotona eli se ei tule tapahtumaan koskaan. 100% puhtaat eteeriset öljyt bambutikuissa välittää kotiimme nyt häivähdyksen sitruksista jouluntuoksua. Tässä siis vinkki, mikäli tuoksut ärsyttävät, mutta haluaisit haistella muutakin kuin pieruja. Anteeksi, toivottavasti tämä ilmavaivakevennys ei pahoittanut mieltäsi. Ei tää nyt oo niin vakavaa. :)


Viikonloppu oli täynnä touhua ja toimintaa, juhlimme yhdessä rakkaiden kanssa jälleen yhden ihanan yhtä vuotta lisää. Joka kerta olen aina vaan kiitollisempi meidän jengistä, jota ei pitkä välimatka erota. Meillä oli superhauskaa. Kävimme tsekkaamassa Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset. Leffa oli ihan hyvä, mutta hiukan mietitytti tämä Riihimäen näyttelijäkaartin ilmaantuminen tähänkin produktioon. On harvinaista, jos onnistut olemaan bongaamatta Janne Katajaa, Aku Hirviniemeä tai Niina Lahtista, sillä he ovat kaikkialla - niin leffoissa kuin telkkarissa. Hiukan siis yliannostusta havaittavissa, vaikka ihan hauskoja hahmoja ovatkin. Alibullenin neidit naurattivat, Krisse Salmisen ja Pirjo Heikkilän pienet eleet tehosivat, siinä missä kolina ja kilinä ei ihan niin paljon. Pienet näyttelijät toivat mieleen eräät hyvin tuntemani siskokset. Bonarina Aino Venna leffan soundtrackillä oli huippua!

Kulttuuririennot jatkuivat sunnuntaina Helsingin kaupunginteatterissa Peppi Pitkätossun parissa. Tätä suosittelemme, sillä 6-vuotiaasta teiniin, tämä upposi. Tarina itsessäänhän on melko surullinen. Pepin äiti on enkelinä taivaassa ja isä merillä, jota Peppi kuitenkin ikävöi. Pepillä ei ole käytöstapoja, miten voisikaan olla. Sydän kuitenkin on se, joka on paikoillaan ja se on kaikista tärkeintä. Loistavaa näyttelijäntyötä monilta näytelmän tähdiltä. 

Nämä näytelmät ja musikaalit ovat niitä, joita lapset kokevat serkkujensa kanssa ja me siskokset saamme olla mukana. Näistä pidämme kiinni niin kauan, kun jalka nousee. En usko, että lasten kasvettua he eivät lähtisi teatteriin, vaan kuljettavat meitä sitten käsikynkässä mukaan. Toivon mukaan he jatkavat tätä perinnettä yhtä innokkaasti omien lasten ja serkusten kanssa. ♥


*)Huonetuoksu saatu